Ammatinvalintakysymyksiä

Perjantain kunniaksi kävi kengittäjä. Naputteli kengät jalkoihin 5:lle hevoselle ja päälle vielä vuoli kaviot viideltä. (Tavallisesti vuolen itse, mutta selkä on ollut aika jumissa). Rankkaa hommaa, siinä meni raavaalta mieheltä useampi tunti. Juteltiin käsityöammatin oppimisesta, siitä miten se vaatii silmää, että osaa katsoa hevosta ja sen liikettä ja miten oppiminen etenee. Vaikka itse olen lukenut kaiken mitä on suomeksi kirjoitettu ja paljon mitä on muilla kielillä kirjoitettu, jää sen silmän ja tekemisen osalta taito vajaaksi. Saan kyllä kengät jalkaan, mutta kestää ja tulos voisi olla nätimpikin. Minä en kuulu käsistään käteviin ihmisiin, ihan työllä ja vaivalla olen opetellut ja lisää aion opetella.

Kätevyyden ja voimakkuuden lisäksi sepän pitää olla joviaali seuramies sekä käyttää kelloa ja kalenteria. Ei mikään helppo ammatti, varsinkin kun tallioloissa on usein kesällä liian kuuma ja talvella liian kylmä. Muistakaa kaverit sitä bittiä lapioidessa, että vaikka joskus on tukalaa, niin huonompaakin hommaa voi joutua tekemään.