Syitä miksi ei kannata liittyä Mensaan II

Olin töissä paikassa, jossa pomona oli Mensan silloinen puheenjohtaja.

Tautisen todennäköistä

Viime viikon keskiviikkona kaksi ponipoikaa lähti luopumaan palleroistaan eli siis ruunattavaksi klinikalle. Shetlanninponeja harvemmin ruunataan seisaallaan, koska tohtorin työasento ei ole paras mahdollinen. Poikien piti päästä kotiin samantien illalla tai jos heräämisessä olisi ongelmia, niin viettää yksi yö klinikalla. Mutta...

Saman päivän aikana tuotiin hoidettavaksi nuori sonni, jolla olikin pernarutto. Klinikka on karanteenissa ja poikien pitää viettää toipilasaikansa karanteenissa. Edellinen tautitapaus Suomessa oli 2004, sitä edellinen 1988 eli aikamoinen sattuma.

Mitään tartuntavaaraa ei ole ja saan pojat hyvin jatkohoidettuna kotiin, mutta olisin mielelläni nähnyt miten toipuminen sujuu ja miten nopeasti käytös muuttuu. Niin ja sitten vielä, miksi minulla on olo, että minulle vain aina sattuu ja tapahtuu?

Hevoskauppa ei todellakaan ole helppoa

En sitten myynytkään hevosta, sillä ostaja palauttaa. Jotenkin hölmö olo; ensin kerron hevosesta kaiken mitä tiedän, hinta oli suht'edullinen ja tarjokkaista ostajista valitsin parhaalta vaikuttavan. Eikä siltikään onnistunut. Itse olen ostanut useampia hevosia, sekä perusteellisesti kokeillen tai vain kuulopuheilla ja aina olen ollut kaikkiin kauppoihini tyytyväinen. Olenko ollut vähään tyytyvä vai olenko osannut ottaa oikeista asioista selvää jo kauppaa tehdessä?

Täytyy hetki puntaroida pitääkö pistää samantien uusi myynti-ilmoitus vai ratsastaa ensin itse ja pyytää keväällä enemmän.

Syitä miksi ei kannata liittyä Mensaan

"I don't care to belong to a club that accepts people like me as members."

Siteeraten G.Marxia. Asiayhteydestä irroitettuna, totta kai.

Hai sie, osta hyvä hevoone

Myin hevosen. Hevonen oli kiltti ja kiva, mutta kaikkia ei voi pitää itse. Varsinkaan, jos olisi tarkoitus olla kasvattaja ja teettää aina uusia varsoja. Ei se silti asiasta helppoa tee, noihin kiintyy.

Sitten pitäisi vielä myydä omia kasvatteja, niitä joiden koko elämä on ollut tässä kotipihassa. Ei ole helppoa.