Joskus elämässä on kausia, jolloin lakkaa näkemästä värejä. Se harmaa arki, joka pitää vain kestää. Aina on maanantai, sitten maanantain aatonaatto ja aatto.
Onneksi nyt jo alkaa muistaa, että ei ole pakko. Asiat joista pitää, tulee tehtyä hyvin ja ratkaisu ei ole pakottaa itseään tekemään, vaan opetella pitämään. Ja olla välittämättä niistä päivistä jolloin elämän ironia pyörittää kuin kaleidoskoopissa. Asioita tapahtuu.
lauantai 21. helmikuuta 2009
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Uskoa ei Limboon
Mummoni sai sydäninfarktin melko tarkkaan kerran vuodessa sadonkorjuun aikaan kuudenkymmenen vuoden paremmalle puolelle ehdittyään. Pulleasta emännästä tuli melkoisen kuivakka ja silti päältä kahdeksankymmenen hänellä todettiin aikuisiän diabetes. Vielä tästä muutama vuosi myöhemmin hän toipui aivoinfarktista ja kuntoutuikin niin hyväksi, että piti ihan kantaa pois navetalta töitä tekemästä. Kaikesta huolimatta hän usein risti kätensä ja kiitti Luojaa, että on terveenä saanut olla.
Tätä jo pelkän elämäntuskan kanssa käristelevä uskonnoton älykkö ei voi kuin kadehtia. Mutta kun ei pysty kykenemään.
Tätä jo pelkän elämäntuskan kanssa käristelevä uskonnoton älykkö ei voi kuin kadehtia. Mutta kun ei pysty kykenemään.
lauantai 14. helmikuuta 2009
Se ei ole sanomalehti, niinkuin me sen tiedämme
Sanomalehdillä on edessä ankeita aikoja. Tietokonetta ahkerasti käyttävät ovat jo luopuneet tai luopumassa television katsomisesta ja seuraavaksi ei enää haluta paperista, kotiinkannettua sanomalehteä. Sanomalehden tehtävä tiedon levittämiseksi muuttuu, ajankohtaisin tieto löytyy netistä ja moni seuraa jo useamman maan eri uutispalveluita.
Helsingin Sanomien Janne Virkkunen syyttää Yleä oman roolinsa yli pullistelemisessa. Ehkä huomaamatta, että samoja pulmia Ylessäkin pohditaan. Mistä sisällöstä kansa on valmis maksamaan? Edes lupamaksun tai lehden tilaajahinnan verran.
Jo nyt terävimmät poliittiset analyysit, parhaat taloudelliset ennustukset ja viihteellisin satiiri löytyy ilmaisena verkosta. Kaikki eivät vain löydä samoja lähteitä tai osaa arvioida verkkokirjoittajien asiantuntevuutta. Tiedon jäsentämiseen monilla ei ole aikaa tai kykyjä. Ainakin tähän lehtien pitäisi tarjota vaihtoehto, jossa seistään sanojen takana, taataan luotettavuus ja ollaan analyyseissä ammattitaitoisia. Kuulostaako siltä, että pitäisi palata journalismin juurille? Valitettavasti pinnalla tulee pysymään ainakin viihteellisimmät keltaiset matkalukemistolehdet, mutta myös onneksi parhaat, asiapitoisimmat aikakausilehdet.
En ole vuosiin tilannut alueellista päivälehteämme, koska se on puoliksi urheilu-uutisia ja ilmoituksia ja puoliksi STT:n uutissähkeitä ja huonosti kirjoitettuja artikkeleita. Alueelliset uutisetkin löytyvät parhaiten mainostuloilla elävistä ilmaisjakelulehdistä. Tilaisin, jos lehti muuttuisi. Hesari ja muut suuret päivälehdet ovat myös säännöllisesti puntarissa. Joskus otan kokeilujakson ja päätän tilaukseni aina pettyneenä. Vaatimukseni ovat pienet: haluan asiapohjaisen, puolueettoman ja oikeinkirjoitetun lehden.
Helsingin Sanomien Janne Virkkunen syyttää Yleä oman roolinsa yli pullistelemisessa. Ehkä huomaamatta, että samoja pulmia Ylessäkin pohditaan. Mistä sisällöstä kansa on valmis maksamaan? Edes lupamaksun tai lehden tilaajahinnan verran.
Jo nyt terävimmät poliittiset analyysit, parhaat taloudelliset ennustukset ja viihteellisin satiiri löytyy ilmaisena verkosta. Kaikki eivät vain löydä samoja lähteitä tai osaa arvioida verkkokirjoittajien asiantuntevuutta. Tiedon jäsentämiseen monilla ei ole aikaa tai kykyjä. Ainakin tähän lehtien pitäisi tarjota vaihtoehto, jossa seistään sanojen takana, taataan luotettavuus ja ollaan analyyseissä ammattitaitoisia. Kuulostaako siltä, että pitäisi palata journalismin juurille? Valitettavasti pinnalla tulee pysymään ainakin viihteellisimmät keltaiset matkalukemistolehdet, mutta myös onneksi parhaat, asiapitoisimmat aikakausilehdet.
En ole vuosiin tilannut alueellista päivälehteämme, koska se on puoliksi urheilu-uutisia ja ilmoituksia ja puoliksi STT:n uutissähkeitä ja huonosti kirjoitettuja artikkeleita. Alueelliset uutisetkin löytyvät parhaiten mainostuloilla elävistä ilmaisjakelulehdistä. Tilaisin, jos lehti muuttuisi. Hesari ja muut suuret päivälehdet ovat myös säännöllisesti puntarissa. Joskus otan kokeilujakson ja päätän tilaukseni aina pettyneenä. Vaatimukseni ovat pienet: haluan asiapohjaisen, puolueettoman ja oikeinkirjoitetun lehden.
torstai 12. helmikuuta 2009
Kokoomus on kykypuolue
Totta, tähän ei moni kykene:
Perustuslakivaliokunnan jäsen Tuulikki Ukkola: "En ole täysin vakuuttunut lain tarpeellisuudesta, mutta jos sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus, niin kai se sitten on tarpeellinen."
Verkkolehti Uuden Suomen juttu
Liikenne ja viestintäministeri Suvi Lindén: "Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä ovat kaikki sallittuja."
Aamulehden haastattelu
Perustuslakivaliokunnan jäsen Tuulikki Ukkola: "En ole täysin vakuuttunut lain tarpeellisuudesta, mutta jos sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus, niin kai se sitten on tarpeellinen."
Verkkolehti Uuden Suomen juttu
Liikenne ja viestintäministeri Suvi Lindén: "Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä ovat kaikki sallittuja."
Aamulehden haastattelu
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
Kenen blogia luet, kenen ajatuksia lauot?
Me ahmimme tekstiä ja informaatiota ja usein huonosti sulateltuna kirjoitamme tai muuten jaamme sitä muille. Osa blogikirjoittajista näkee vaivaa, tekee lähdeviitteet ja perustelee. Osa osaa kirjoittaa. Nämä eivät ole välttämättä sama joukko ihmisiä. Kumpiakin siteerataan keskusteluissa.
Vahdi siis mitä luet! Lukemasi asiallinen teksti vaikuttaa siihen mikä on MUTUsi. Jopa aiemmin asiallisesti perustellut ja lähteitä käyttänyt kirjoittaja voi toisesta asiasta heittää villejä luuloja.
Niin, eikä se pelkästään blogistania koske...
Vahdi siis mitä luet! Lukemasi asiallinen teksti vaikuttaa siihen mikä on MUTUsi. Jopa aiemmin asiallisesti perustellut ja lähteitä käyttänyt kirjoittaja voi toisesta asiasta heittää villejä luuloja.
Niin, eikä se pelkästään blogistania koske...
lauantai 7. helmikuuta 2009
On se vaikeaa säätää lakeja oikeusvaltiossa
Haluaisin lukea artikkelin siitä, miksi lainsäätäminen on ollut kovin vaikeaa viimeaikoina. EU-säädöksiä yhtenäistämisperiaatteella hiipii hiljaa takavasemmalta ja muutosten vaikutuksista ei tule selvitystä. Päättömyyksiä pääsee läpi, kuten Lex Karpela ja Lapsipornon esto -laki. Uusia on tekeillä, keskustelu velloo tupakoinnista mediassa ja päihdeäitien pakkohoitolaista. Hei, huomasiko kukaan, että se pakkohoitolaki koskee ihmisoikeuksia äidin kannalta? Lapsen edun nimissä puututaan siis perusoikeuteen ruumiillisesta koskemattomuudesta. Jos se päätös tehdään, sen pitää olla harkittu päätös eikä hupsista, tuollainen nyt tuli vahingossa. Tehdäänpä huono paikkaus muutosesityksellä. Kuten on tapahtumassa Lex Nokian kanssa.
Liikaa huonoa valmistelutyötä! Liian kiire, tehdään vääriä asioita? Vai jotain muuta? Haluaisin siis lukea artikkelin, jossa olisi poliittinen vastuu ja virkamiesvastuun kanta esitelty ja pohdittu valmiiksi. Laiska kun olen, en halua kansalaisaktivistiksi - tehdä itse ja saarnata.
Liikaa huonoa valmistelutyötä! Liian kiire, tehdään vääriä asioita? Vai jotain muuta? Haluaisin siis lukea artikkelin, jossa olisi poliittinen vastuu ja virkamiesvastuun kanta esitelty ja pohdittu valmiiksi. Laiska kun olen, en halua kansalaisaktivistiksi - tehdä itse ja saarnata.
torstai 5. helmikuuta 2009
Käymäseltään barrikadeilla
Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesitys lempinimeltään Lex Nokia on ensimmäisessä käsittelyssä 24.2. alkaen. Esitys on mahdollisesti perustuslain vastainen, sillä siinä mm. puututaan yksityisyyden suojaan. Perustuslakivaliokunta asiantuntijalausunnoista huolimatta ei ole sitä mieltä. Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat jättäneet huomiotta useamman oikeustieteen professoritasoisen asiantuntijan yksimielisen lausunnon. Eli siis he ovat mokanneet.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet ovat vain tehneet huonoa työtä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan syksyllä 2004 ja havaittiin ongelmalliseksi. Muutosesityksellä on ollut takkuinen matka ja sen ongelmat ovat olleet tiedossa. Helsingin Sanomat julkaisi lain kulusta ja taustoista yhteenvedon.
En ole ainoa tyytymätön ja meitä oli parisataa ihmistä osoittamassa mieltä Eduskuntatalolla. Professori Kemppinen oli hengessä mukana blogikirjoituksellaan Lex Nokia
Suomalainen on sitten kiltti ihminen. Me vain marssimme ja huutelimme, jossain muualla olisi jo lennellyt roskiksia ja autoja kaatunut. Eniten mielenosoitusten ammattitaitoa taisi olla portailla vastaantulleilla kansanedustajilla.
En olisi ikinä uskonut, että sanoisin jotain hyvää vasemmistosta, mutta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen puhui pienen oppositiopolitikoinnin lisäksi jopa järkeviä: on olemassa pakkokeinolait, on olemassa laki yksityisydestä työelämässä, ja nyt Lex Nokiana tunnetussa esityksessä säädetyt asiat kuuluisivat sinne. Vasemmistoliitto äänestää vastaan. Myös demarit ilmoittivat äänestävänsä lakia vastaan. Vihreät eivät osanneet taaskaan päättää, tekevät siitä ilmeisesti omantunnonkysymyksen.
Pahimman ryöpytyksen kohteeksi joutuivat Keskustan Janne Seurujärvi (Liikenne- ja viestintävaliokunta) ja Kokoomuksen Kimmo Sasi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Iso Paha Sasi tiesi saavansa erityiskohtelua, mutta kesti sen urhoollisesti. Mielenosoittajilta olisin toivonut malttia tyytyä välihuuteluihin, koska olisin halunnut vielä tarkemmin kuulla millaista roskaa hän esitti perusteluissaan lain puolesta. Hetken jännitin onko suurimmaksi osaksi miespuolinen mielenosoittajajoukko (naisia arvio n. 10-20% osallistujista) liian kohtelias huutelemaan naisedustajillemme, mutta osansa saivat myös Kokoomuksen Leena Harkimo ja vihreiden Johanna Sumuvuori molemmat Liikenne- ja viestintävaliokunnasta.
Perustuslakivaliokunnan päätöksestä olivat kertomassa kristillisten Kari Kärkkäinen ja vihreiden Ville Niinistö. Niinistö selitti joutuneensa valitsemaan muutosten saamisen yksimieliseen lausuntoon tai eriävän mielipiteensä kirjaamisen muuttumattomaan lausuntoon. Mielenkiintoista. Kaikella ja kaikilla on hintansa. Perussuomalaisten Pertti Virtanen kertoi meille tamperelaisen käsityksensä Nokiasta ja peloitteli minut puolikuoliaaksi nimittämällä joukkoa kasvilaisiksi. Sanoudun irti henkilökultista, vaikka Jyrki J. Kasvi blogissaan usein puhuukin järkeviä. Tästä nimenomaisesta laista kirjoittaessaan hän on ollut hieman huolimaton ja samoja asioita puhui portaillakin. Tosin sanoi hienosti, että isompi asiantuntijuus taitaa olla niissä kansan edustajissa, jotka ovat portaiden edessä kuin kansanedustajissa ovien sisällä.
Olethan ajatuksella tutustunut:
HE 48/2008 vp, itse lakiesitys eli Lex Nokia
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet ovat vain tehneet huonoa työtä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan syksyllä 2004 ja havaittiin ongelmalliseksi. Muutosesityksellä on ollut takkuinen matka ja sen ongelmat ovat olleet tiedossa. Helsingin Sanomat julkaisi lain kulusta ja taustoista yhteenvedon.
En ole ainoa tyytymätön ja meitä oli parisataa ihmistä osoittamassa mieltä Eduskuntatalolla. Professori Kemppinen oli hengessä mukana blogikirjoituksellaan Lex Nokia
Suomalainen on sitten kiltti ihminen. Me vain marssimme ja huutelimme, jossain muualla olisi jo lennellyt roskiksia ja autoja kaatunut. Eniten mielenosoitusten ammattitaitoa taisi olla portailla vastaantulleilla kansanedustajilla.
En olisi ikinä uskonut, että sanoisin jotain hyvää vasemmistosta, mutta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen puhui pienen oppositiopolitikoinnin lisäksi jopa järkeviä: on olemassa pakkokeinolait, on olemassa laki yksityisydestä työelämässä, ja nyt Lex Nokiana tunnetussa esityksessä säädetyt asiat kuuluisivat sinne. Vasemmistoliitto äänestää vastaan. Myös demarit ilmoittivat äänestävänsä lakia vastaan. Vihreät eivät osanneet taaskaan päättää, tekevät siitä ilmeisesti omantunnonkysymyksen.
Pahimman ryöpytyksen kohteeksi joutuivat Keskustan Janne Seurujärvi (Liikenne- ja viestintävaliokunta) ja Kokoomuksen Kimmo Sasi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Iso Paha Sasi tiesi saavansa erityiskohtelua, mutta kesti sen urhoollisesti. Mielenosoittajilta olisin toivonut malttia tyytyä välihuuteluihin, koska olisin halunnut vielä tarkemmin kuulla millaista roskaa hän esitti perusteluissaan lain puolesta. Hetken jännitin onko suurimmaksi osaksi miespuolinen mielenosoittajajoukko (naisia arvio n. 10-20% osallistujista) liian kohtelias huutelemaan naisedustajillemme, mutta osansa saivat myös Kokoomuksen Leena Harkimo ja vihreiden Johanna Sumuvuori molemmat Liikenne- ja viestintävaliokunnasta.
Perustuslakivaliokunnan päätöksestä olivat kertomassa kristillisten Kari Kärkkäinen ja vihreiden Ville Niinistö. Niinistö selitti joutuneensa valitsemaan muutosten saamisen yksimieliseen lausuntoon tai eriävän mielipiteensä kirjaamisen muuttumattomaan lausuntoon. Mielenkiintoista. Kaikella ja kaikilla on hintansa. Perussuomalaisten Pertti Virtanen kertoi meille tamperelaisen käsityksensä Nokiasta ja peloitteli minut puolikuoliaaksi nimittämällä joukkoa kasvilaisiksi. Sanoudun irti henkilökultista, vaikka Jyrki J. Kasvi blogissaan usein puhuukin järkeviä. Tästä nimenomaisesta laista kirjoittaessaan hän on ollut hieman huolimaton ja samoja asioita puhui portaillakin. Tosin sanoi hienosti, että isompi asiantuntijuus taitaa olla niissä kansan edustajissa, jotka ovat portaiden edessä kuin kansanedustajissa ovien sisällä.
Olethan ajatuksella tutustunut:
HE 48/2008 vp, itse lakiesitys eli Lex Nokia
Työni on harrastukseni
Näin tänään hyvän opettajan työssään. Vaikka olin vapaa-ajalla uutta harrastusta oppimassa ja siis itse oppilaana, pitää osa harrastustunneista pistää kyllä työnteoksi. Pohdin opettamisen laatua, tekniikoita ja prosessia.
Olen miekkailun alkeiskurssilla, jossa opetetaan italialaisen koulukunnan pitkämiekkaa ja vähän muutakin siihen liittyvää. Aloitus kunnon kohotuksella, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksilla ja vähän miekkakarkkia mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Tuntui hauskalta, kun ratsastuksenopetuksessa käyttämiäni harjoituksia tehtiin varoasennon ja tasapainon löytämiseksi.
Niin, siis olen kahdesti tehnyt harrastuksesta työni ja nyt työ tulee myös harrastuksiini. Olisiko tasapaino löytymässä?
Olen miekkailun alkeiskurssilla, jossa opetetaan italialaisen koulukunnan pitkämiekkaa ja vähän muutakin siihen liittyvää. Aloitus kunnon kohotuksella, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksilla ja vähän miekkakarkkia mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Tuntui hauskalta, kun ratsastuksenopetuksessa käyttämiäni harjoituksia tehtiin varoasennon ja tasapainon löytämiseksi.
Niin, siis olen kahdesti tehnyt harrastuksesta työni ja nyt työ tulee myös harrastuksiini. Olisiko tasapaino löytymässä?
tiistai 3. helmikuuta 2009
Mitä teit maanantaina 2.2.2009?
Kalevalaisten Naisten Liitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura haluavat tietää sinun maanantai-päiväsi tapahtumat. Katso ohjeet: Suomalaisen päivä. Kymmenen vuotta sitten samanlainen keruutapahtuma tuotti yli seitsemän hyllymetriä suomalaisten arkitarinoita. Mikä aarre tutkijoille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
