maanantai 25. lokakuuta 2010

Arjen sietämätön keveys

Minun valintani elämälle on ollut maalaiselamä eläimineen. Niiden kanssa on niin helppo puhua ja on vain hyvä olla. Maalla mukaan kuitenkin tulevat naapurit, muut hevosharrastajat ja yritystoiminnan kyseessäollen myös asiakkaat. Minun pitä todeta, että en ole erityisen asiakasmyönteinen. Ratsastamaan oppivan ihmisen pitää ymmärtää opiselevansa vierasta kieltä, kulttuuria ja lajia. Niille, jotka odottavat hevosen toimivan annetuilla merkeillä ja sietävänsä työhön kuuluvaa epämiellyttävyyttä tietyn määrän tunteja päivässä. Minä sanon, että ihmisen sinä ymmärtävämpänä osapuolena pitää kokea se epämiellyttävyys ja hevosen tarjota sen mukana koettuja elämyksiä.

Elämänsä ensimmäistä kerta hevosista mitään tietämäntön ihminen on puolessa tunnissa kentällä opastettuna valmist reipastempoiseen maastoratsastukseen kaikissa askellajeissa. Myönnän toki, että kyseessä oli lahjakas ihminen. Mutta ratsastuksessa on kyse kommunikaatiosta. Osaatko kertoa hevoselle, että tänään tehdään näin, vai opetanko vuosia oikeita asioita, kunnes selkärangasta alkaa löytyä asennetta. Valinta on ihmisen ja jokainen oppii eri tavalla. Asenne ei tarkoita julmuutta ja kiukkua. Päättäväisyys ja oman arvon ymmärtäminen ovat avainasemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti