Minulla on käytännöllinen lähestyminen siihen pieneen nokitteluun, mikä on aina käynnissä missä ihmisiä on enemmän kuin kaksi yhdessä. Useinmiten passaan pelivuoroni, koska minua ei oikeasti kiinnosta. Ajattelen näkemääni erilaisten eläinten laumakäyttäytymisenä ja oman satunnaisen osallistumiseni voisi useinmiten luokitella peliteoreettisesti kahdeksi strategiaksi: tit-for-tat tai tit-for-two tats.
Eli missä se niiden sosiaalisten pelien viehätys sitten enää on?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti