Muutamia vuosia sitten luovuin kellonkäytöstä ja elämänlaatuni parani heti. Muutama vähän parempi tuttu kyllä väittää, että se elämisenlaatu huononi työkavereilta samassa mitassa, mutta luulen saaneeni anteeksi. Tai sitten olen niin kamala tyyppi, ettei kukaan uskaltanut tulla asiasta valittamaan. Työtehokkuus on illalla parhaimmillaan ja oikeaan aikaan nukuttu yöuni on parikin tuntia lyhyempi ja silti yhtä virkistävä. Huomasin jo lukioaikana koulupäivän alkaessa klo 12, että nukkumaanmeno aamuneljältä ja herääminen kymmeneltä toimii paremmin kuin nukkumaanmeno kymmeneltä ja herääminen kahdeksan kouluaamuille. Sitä ennen yläasteella olin kuvitellut, että tarvitsen heräämiseen lämpimän aterian; kouluruokailu oli klo 11 ja vasta sen jälkeen alkoi ajatukset rullata normaalisti.
Onneksi on noita muita, jotka ovat aamuvirkkuja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti