perjantai 21. toukokuuta 2010

Suolaista ja makeaa

Elämä on absurdia. Elän ehkä onnellisinta aikaa elämästäni ja minuun sattuu. Auringonvalo kirvelee ihoa, kipinöi silmissä, päätä särkee, lihakseni ja niveleni ovat olemassa ja ne kertovat sen kivuliaasti. Sydäntä kirpii ja sielu palaa. On paljon keskeneräisiä asioita, ja olen saanut jo niin paljon. Jäänyt myös saamatta oikein kovasti haluamaani. Ja silti tämä on kaiken sen arvoista. Elämä on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti