Aina joskus muistan, että minulla on myös tupakoijan identiteetti ja poltan. Ihan puhtaasti vain maun vuoksi. Lopetin tupakoinnin kerrasta parin askin päivävauhdista oman maukkaan savukemerkkini kadottua myynnistä.
Mielijohteesta katsastin taas tarjolla olevan tupakkatarjonnan ja poltin kaikkia tarpeeksi vahvoja savukkemerkkejä. Jokainen oli tyrmistyttävän huonolaatuista ja pahanmakuista tupakkaa. Makuvaihtoehdoista löytyi palavaa pahvia ja kärventyvää muovia, kaikki olivat kuivia ja väljähtäneen oloisia. Naminami. Stockmannilla myytävä Prince oli sentään polttamiskelpoista, mutta ei lähellekään hyvää.
Ostin siis pienen sievän piipun ja löysin herkullisia piipputupakoita useampaakin merkkiä. Satunnaiseen käyttöön riittää yksi hellästi hoidettu piippu, ahkera tupakoija tarvitsisi useamman.
Miksi hyvää on niin vaikea löytää oli kyse ruoasta, nautintoaineista tai ihan mistä tahansa? Eivätkö ihmiset enää tunnista laatua ja osaa vaatia?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti