Kiitos hyvää.

Kirjoittaminen tuntuu unohtuvan aina kun on aikaa ja energiaa tehdä kaikkea muuta. Vuosia on mennyt ja hyvin on mennyt. Terveyspulmat ovat ohi. Ihmeparanemisen sai aikaan kilpirauhaslääkitys, ja sinne katosivat kivut, masennus ja väsymys. Jos en nyt muuten olisi tyytyväinen elämäni kulkuun, voisi harmittaa se sairastamiseen mennyt aika. Vielä kun olin itse osannut jo pitkään pohtia, että lääkkeen kokeilu voisi kannattaa.

On tästä energisyydestä haittansakin, leppoisa elämä eläinten parissa on alkanut tuntua pieneltä ja kaipaan enemmän ajateltavaa kuin verkon kurssitarjonta pystyy tarjoamaan.

Sananen kirjasta ja elokuvasta: Island

Katsoin elokuvan Island (2011) ja pidin. Luin kirjan Island (1999) ja pidin. Elokuvalla ei ollut kirjan koko tarinan ja yksityiskohtien voimaa, mutta se esittää kuvissa saaren karun kauneuden. Se taustana kaikkea ei tarvitsekaan sanoa ääneen. Tapahtumissa on aineksia niin Shakesperen Myrskystä kuin Oidipuksen tarinasta ja siitä millaisia mielenkuohuja kokee aikuisenakin lapsuutensa todellisten tai kuviteltujen vääryyksien vuoksi. Nikin koko tarinan tullessa esiin voi vain surra, miten kohtalo on joskus kovin julma.

Elokuva on hyvä, mutta se ei ole täydellinen. Käsikirjoitusta vielä hiomalla olisi voinut paremmin esittää henkilöiden sisäisiä kuvitelmia ja motivaatiota tarvitsematta ottaa kantaa siihen, mikä on niihin taruihin ja kuvitelmiin pakenemista tai mikä oikeasti tapahtuu. Tämä on kuitenkin ohjaajien debyyttielokuva, joten en arvostele tuimasti. Näyttelijöiltä tämä on lähes täydellinen suoritus.

Kirjakaan ei ole täydellinen. Tarina on hieno, täynnä yksityiskohtia ja psykologisia jännitteitä, mutta tuntuu kuin sitä ei olisi kukaan lukenut ääneen. Tekstissä sanat peräkkäin ovat kuin tie rouheista soraa jalkojen alla, vaikka reitti kuljettaakin mielenkiintoisia maisemia.

Kieli poskessa iiriä eli mitä olen oppinut 10 päivässä

Kesti pari-kolme päivää lukea läpi aakkoset, oppia foneettisen järjestelmän ääntämismerkit ja tunnistaa minkälaisina yhdistelminä niitä käytetään. Tämä on vielä sen passiivisen osaamisen tasolla eli osaan ääntää näkemäni sanan, mutta kuulemani sanan kirjoittaminen ei välttämättä täysin onnistu. Tämä tulee kuitenkin treenattua sanastoa opetellessa.

Sanavarastoni on noin sata sanaa, osaan muodostaa yksinkertaisia lauseita ja pystyn kuuntelemaan rauhallisella keskusteluvauhdilla puhuttua kieltä niin, että erotan kaikki sanat ja ymmärrän jo osaamani. Tiedän eron lukusanoja, esineitä ja ihmisiä laskettaessa ja useinmiten osaan taivutella maskuliiniset ja feminiiniset sanat oikeanlaisiksi numeroiden perään.

Seuraava tavoite on opetella ulkoa runsaasti sanoja, kuunnella luettuja tekstejä, joissa on jo paljon vieraita aikamuotoja ja outoja kielenkäyttötilanteita. Aion myös ´saada aktiiviseen osaamiseen kielioppisäännöt, jotka nyt tunnistan passiivisesti. Tämä on alun hitauden jälkeen se nopean edistymisen vaihe.

Ei oppi Ojaa kaada eli kieliä haalien

Tämän syksyn projekti on oppia uusi kieli, iiri. Ihan itsekseen omaan tahtiin ja verkon ilmaisilla materiaaleilla. Aloitin vasta eilen eli kirjoitetaanpa nyt jotain edistymisestä. Materiaalia on verkossa vaikka kuinka, jos osaa etsiä. Rahalla saa jopa videopuheluita ryhmään ja opettajaan, mutta minä haluan oppia ilmaiseksi ja vielä omalla tavallani.

Näyttäisi siltä, että kannattaisi kirjoittaa edetessään omat materiaalit. Laittamalla tähän puolesta tunnista tuntiin päivässä, olisi jo kuukauden aikana vaikka mitä tehtynä.

Olen kuunnellut radiota iiriksi ja vilkaissut iirinkielistä saippuasarjaa. Mutta varsinainen ensimmäinen päämäärä on ollut ymmärtää mitä äänteitä kieleen kuuluu ja miten ne kirjoitetaan. En osaa oppia korvakuulolta, Muistipaikat päässäni ovat jaossa sen mukaan miltä asiat näyttävät paperilla.

Sieltä täältä olen poiminut sanalistoja, numeroita ja ääntämisohjeita, koittanut olla tuskastumatta siihen, että ilmaisessa materiaalissa ei välttämättä ole merkittynä murretta tai foneettinen kirjoitus on pielessä. Onneksi Trinity-collegella on puhesyntetisaattori, jonka kautta voi saada yksittäiset sanat tai tekstin sanottua.

Ai, että miksikö ryhdyin tähän? Koska en osannut jakaa sukulaiskielellään kymrillä kirjoitettua paikannimistöä äänteellisiksi rakenteiksi ja olen ollut jo pitkään kiinnostunut kelttiläisistä kielistä tekemättä asialle mitään. Iirin opetteleminen saattaa auttaa tai estää muiden kelttikielten oppimista sitten myöhemmin, mutta koska se on sentään virallinen kieli jossain ajattelin ottaa sen ensimmäiseksi.

Nuukaillen

Kovin on kuuma aihe tuo syrjäytyminen tällä hetkellä. Toiset puhuvat välittämisestä, toiset rahasta ja kovin harva etsii niitä syrjäytyneitä, joista jokaisella on oma polkunsa, joko rahasta tai rakkaudesta vajautta. Luin muutamia ansiokkaita verkkokirjoituksia ja sanomalehtikolumneja köyhän elämästä. Tuli mieleen kokeilla miten itseltä onnistuisi, onneksi vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti nuukailu. Pidän siis koko lokakuun ajan silmällä miten ja mihin rahat kuluvat ja pärjäänkö kuinka vähällä. Ei tarvitse ostaa vaatteita, kemikaaleja tai taloustarvikkeita, mutta mittaan niiden kulutuksen ja lasken niihin kulutetun rahan. Asumista, sähköä ja tämän tällaisia pitää myös mitata laskennallisen kulutuksen mukaisesti. Tänään kaksi ihmistä söi tukevasti seitsemällä eurolla kaikki päivän ateriat ja tähteitä on ainakin yhden päivän ruoaksi, mahdollisesti kahden. Maitokahvia, ruisleipää, vähän vaaleaa leipää ja itsekerättyjä suppilovahveroita keittona ja spagettikastikkeena jauhelihan kanssa. Lihassa oli kylläkin herkullisuuden leima eli -30% tarra. Tänään ei tarvinnut käydä missään, kummatkin taloudessa tekevät töitä kotona.

Aika on kehä

" Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla."

Kunnon epäilevänä tuomaana en harrasta uskontoja, mutta ei se silti tarkoita, etteikö joissain yksittäisissä kirjoissa tai kohdissa olisi sovellettavaa viisautta. Luen kuin piru myös Raamattua.

Saarnaaja on aina ollut suosikkini, se mies ymmärsi elämää.

Kannatanko terrorismia vai kansalaistottelemattomuutta

Wikileaks on melkein kaikkien puheissa. Suuret maksuyhtiöt ovat vetäneet tukensa siltä, mutta suuret kansanmassat ovat ilmaisseet tukensa sen keulahahmolle. Pienen ryhmän kyseenalainen tukikeino on ddos hyökkäykset suuria maksuyhtiöitä, Ruotsin syyttäjänvirastoa ja sveitsiläistä pankkia kohtaan. Minä en oikeasti osaa valita kantaani. Tekijät tekevät haittaa muille, täysin ulkopuolisille asiakkaille, mutta kyse on selvästä puhtaasta kansalaisliikkeestä. Vai nimettömän ryhmän terrorista?

Minä olen hidas ajattelija ja nyt keksin niin paljon asioita puolesta ja vastaan. Jatkakaa sillävälin hyökkäyksiä, se on ainakin jotain wikileaksin puolustamiseksi.

Kipu

Minulla oli hetki onnellisuutta ja toivoa. Menetin kummatkin ja onnellisuuden ja toivon lisäksi minulta katosi niin paljon muutakin. Tahto tehdä asioita, halu, kaipaus, kaikki postiviiviset tunteet. Ne ovat olemassa, mutta jotta eivät tuottaisi kipua, ne ovat haudattuna jonnekin. Tärkein työni on tällä hetkellä haluta edes jotain. Löytää joku asia, jolla on väliä.

Krooniseen, toistuvaan masennukseen kuuluu mielialojen vaihtelun lisäksi toivottomuus, normaalien ilon ja hyvänolontunteiden ja motivaation puuttuminen. Miksi tehdä mitään, koska millään ei ole väliä? Järkiminä pystyy kyllä hyvin käsittelemään tämän vahingollisuuden, mutta motivaatiot asioiden tekemiseksi on tunneminän asioita ja siitä luntusta ei ole pariin kuukauteen kuulunut mitään.

Arjen sietämätön keveys

Minun valintani elämälle on ollut maalaiselamä eläimineen. Niiden kanssa on niin helppo puhua ja on vain hyvä olla. Maalla mukaan kuitenkin tulevat naapurit, muut hevosharrastajat ja yritystoiminnan kyseessäollen myös asiakkaat. Minun pitä todeta, että en ole erityisen asiakasmyönteinen. Ratsastamaan oppivan ihmisen pitää ymmärtää opiselevansa vierasta kieltä, kulttuuria ja lajia. Niille, jotka odottavat hevosen toimivan annetuilla merkeillä ja sietävänsä työhön kuuluvaa epämiellyttävyyttä tietyn määrän tunteja päivässä. Minä sanon, että ihmisen sinä ymmärtävämpänä osapuolena pitää kokea se epämiellyttävyys ja hevosen tarjota sen mukana koettuja elämyksiä.

Elämänsä ensimmäistä kerta hevosista mitään tietämäntön ihminen on puolessa tunnissa kentällä opastettuna valmist reipastempoiseen maastoratsastukseen kaikissa askellajeissa. Myönnän toki, että kyseessä oli lahjakas ihminen. Mutta ratsastuksessa on kyse kommunikaatiosta. Osaatko kertoa hevoselle, että tänään tehdään näin, vai opetanko vuosia oikeita asioita, kunnes selkärangasta alkaa löytyä asennetta. Valinta on ihmisen ja jokainen oppii eri tavalla. Asenne ei tarkoita julmuutta ja kiukkua. Päättäväisyys ja oman arvon ymmärtäminen ovat avainasemassa.

Hevonen, joka hihitti

Monella on rahaa, mutta harvalla on hyvä hevonen. Minulla oli molempia, mutta hevonen on yhtä kestävä kuin jalkansa ja joskus on aika päästää irti. Tapahtuma oli nopea ja nyt hevosen jalat ovat kepeät kuin joskus nuorena tai mihin kukin haluaakaan uskoa.

Isolla hevosella on paljon historiaa. Monella tallilla sitä muistetaan hieman pelonsekaisella kunnioituksella, mutta täällä se oli leppoisa setämies. Tallille tullessaan ja ensimmäistä kertaa laumaan päästessään seuraili vuosikasta shettispoikaa hymistellen, että mitäs kivaa tänään tehdään.

Olihan se ilkikurinen ja tiesi, että ei ison miehen tarvitse mitä tahansa sietää, mutta jekuttamalla sen kanssa pärjäsi aina. Säikähtäessään se teki kuin sarjakuvissa ja hyppäsi silmät pullistuen ilmaan ja tuli alas jalat levällää, parikymmentä senttiä matalampana. Vinkeä kokemus olla selässä silloin.

Ja se hihittely... Heinäpelleteistä tehtyä puuroa jaettaessa tyytyväinen hörähtely oli mielihyvästä kimeää: "Ihihihihih-hii" ja ovenraosta piti ilmoittaa kavereille, että täällä saatiin jo: "Ihihihihih-hii!"

Otan osattoman osan

Kovin harvalla asialla on väliä, merkitystä tai arvoa. Tavaraa ja omaisuutta minulla on enemmän kuin tulen tarvitsemaan eli miksi haalia lisää. Asiat, joita arvostan ovat henkisen pääoman ja ihmissuhteiden puolella. Ihmissuhteissa on toisenkin tahdolla väliä ja en ole kovin omistushaluinen, otan siis sen mitä saan ja annan, jos tarvitaan. Ilman jäädessä pettyy, mutta ei siihenkään kuole.

C'est une pipe

Aina joskus muistan, että minulla on myös tupakoijan identiteetti ja poltan. Ihan puhtaasti vain maun vuoksi. Lopetin tupakoinnin kerrasta parin askin päivävauhdista oman maukkaan savukemerkkini kadottua myynnistä.

Mielijohteesta katsastin taas tarjolla olevan tupakkatarjonnan ja poltin kaikkia tarpeeksi vahvoja savukkemerkkejä. Jokainen oli tyrmistyttävän huonolaatuista ja pahanmakuista tupakkaa. Makuvaihtoehdoista löytyi palavaa pahvia ja kärventyvää muovia, kaikki olivat kuivia ja väljähtäneen oloisia. Naminami. Stockmannilla myytävä Prince oli sentään polttamiskelpoista, mutta ei lähellekään hyvää.

Ostin siis pienen sievän piipun ja löysin herkullisia piipputupakoita useampaakin merkkiä. Satunnaiseen käyttöön riittää yksi hellästi hoidettu piippu, ahkera tupakoija tarvitsisi useamman.

Miksi hyvää on niin vaikea löytää oli kyse ruoasta, nautintoaineista tai ihan mistä tahansa? Eivätkö ihmiset enää tunnista laatua ja osaa vaatia?

Mitäs sitten?

Jotain nyt täytyisi keksiä, mutta kun mitään ei halua ja mikään ei huvita. Pitää kai haluta taas, että haluaisi edes jotakin.

Mikään ei vie sitä pois

Kaipauksen, kaihon ja syvän ikävän kokemus on suloinen, viiltävä kipu syvällä sisällä. Tunnelma voi olla toiveikas ja jännitys kohoava. Kaipaus tuntuu hyvältä. Toivottomana kaipaus on ontoksi kalvavaa ja viiltävää kipua. Se ei ole miellyttävää, vaikka itse tuntemus on samanlainen ruumiillisesti. Ehkä joskus on hyvä pitää yllä väärää toivoa.

Hopotihoi

On erityisen hieno tunne ratsastaa rauhallinen maastolenkki itse kasvattamallaan ja opettamallaan hevosella.

Tärinä päällä

Vieroitus etenee annosten harventamisella. Edellinen fiksi viisi päivää sitten ja nyt on itkun ja sitä seuraavan apatian vuoro. Elämästään voi tehdä myös vaikeaa, mutta en valitsisi toisin.

Kahvi saa riittää jatkossa

Minun pieni, sosiaalisesti hyväksyttävissä oleva paheeni on häirinnyt normaalia elämääni, joten aloin vieroituksen. Menossa on neljäs päivä ja vielä ei ole vieroitusoireita. Lauantaina sain pienen annoksen, ehkä siitä johtuen. Tavallisesti "annoksen" jälkeen ensimmäinen päivä on ekstaattinen, toisena päivänä alkaa tulla tyhjä olo, kolmantena kaipaus ja neljäntenä päivänä alkaisi itkeskely. Ei sis hullummin.

Päivän sanan voi myös lukea

Huono kirjoittaminen on tarttuvaa, mutta niin on myös huonon kielen puhuminen, kuunteleminen ja asenne kielenkäyttöön. Tämähän siis koskee myös vieraita kieliä. Oma englannintaitoni on kärsinyt "kiinalaisenglannin" kiroista ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa vietetyn ajan jälkeen. Ei siis mitään pahaa sanottavaa itse kiinalaisista, on meillä suomalaisillakin "tö bööt" -virheitä riittämiin. Kielioppihan on useinmiten kunnossa, jos huonolta ääntämiseltä suunsa auki saa.

Korjausyritykseni on ollut perin miellyttävä. Säännöllistä Dr. Who -seuraamista ilman tekstitystä, BBC:n uutispalvelun tarkistaminen päivittäin ja olla välittämättä pienestä pohjoisenglantilaisesta nuotista hiipimässä omaan puheeseen.

Elokuva parasta A-ryhmää

The A-team (2010) on mainio kesäleffa nautittavaksi nuorten miesten seurassa. Siinä on tarkoituksetonta väkivaltaa ja miehistä uhoa sopivasti ylivedettynä. Muskeleita käytetään, tehtävien kellontarkat suunnitelmat kutkuttavat, räjähdykset sekä pyrotekniset näytökset ovat valtaisia ja siinä ammutaan paljon. Juonikuvion aukot eivät lainkaan häiritse, ja päähahmojen motivaatioiden onttous on oikea jatke elokuvan taustalta löytyvälle televisiosarjalle.

CGI-tiimin budjetille olisi pitänyt pistää katto, mutta Uuden-Seelannin talous kiittää. Michel Jackson muutti elokuvan kuvamaailmaa kerrasta Sormus-trilogiallaan, ja niinpä elokuvantekijät kääntyvät samojen tekijöiden puoleen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta: on selkeästi nähtävissä tiettyjen lajityyppien elokuvat ennen Jacksonin leffaa Bad Taste ja tämän jälkeen.

Lomalla asioiden lomassa

Viikko lomaa oli pakko ottaa, pää tai kunto ei kestä lisähommia. Ainakaan, jos syö ja nukkuu kuten minä - muistaessaan. Nyt on jumpattu, syöty ja nukuttu. Määräaikaishuolto tilattu. Katsotaan kannattaako korjaus vai onko aika vaihtaa uuteen.