Kiitos hyvää.

Kirjoittaminen tuntuu unohtuvan aina kun on aikaa ja energiaa tehdä kaikkea muuta. Vuosia on mennyt ja hyvin on mennyt. Terveyspulmat ovat ohi. Ihmeparanemisen sai aikaan kilpirauhaslääkitys, ja sinne katosivat kivut, masennus ja väsymys. Jos en nyt muuten olisi tyytyväinen elämäni kulkuun, voisi harmittaa se sairastamiseen mennyt aika. Vielä kun olin itse osannut jo pitkään pohtia, että lääkkeen kokeilu voisi kannattaa.

On tästä energisyydestä haittansakin, leppoisa elämä eläinten parissa on alkanut tuntua pieneltä ja kaipaan enemmän ajateltavaa kuin verkon kurssitarjonta pystyy tarjoamaan.

Sananen kirjasta ja elokuvasta: Island

Katsoin elokuvan Island (2011) ja pidin. Luin kirjan Island (1999) ja pidin. Elokuvalla ei ollut kirjan koko tarinan ja yksityiskohtien voimaa, mutta se esittää kuvissa saaren karun kauneuden. Se taustana kaikkea ei tarvitsekaan sanoa ääneen. Tapahtumissa on aineksia niin Shakesperen Myrskystä kuin Oidipuksen tarinasta ja siitä millaisia mielenkuohuja kokee aikuisenakin lapsuutensa todellisten tai kuviteltujen vääryyksien vuoksi. Nikin koko tarinan tullessa esiin voi vain surra, miten kohtalo on joskus kovin julma.

Elokuva on hyvä, mutta se ei ole täydellinen. Käsikirjoitusta vielä hiomalla olisi voinut paremmin esittää henkilöiden sisäisiä kuvitelmia ja motivaatiota tarvitsematta ottaa kantaa siihen, mikä on niihin taruihin ja kuvitelmiin pakenemista tai mikä oikeasti tapahtuu. Tämä on kuitenkin ohjaajien debyyttielokuva, joten en arvostele tuimasti. Näyttelijöiltä tämä on lähes täydellinen suoritus.

Kirjakaan ei ole täydellinen. Tarina on hieno, täynnä yksityiskohtia ja psykologisia jännitteitä, mutta tuntuu kuin sitä ei olisi kukaan lukenut ääneen. Tekstissä sanat peräkkäin ovat kuin tie rouheista soraa jalkojen alla, vaikka reitti kuljettaakin mielenkiintoisia maisemia.

Kieli poskessa iiriä eli mitä olen oppinut 10 päivässä

Kesti pari-kolme päivää lukea läpi aakkoset, oppia foneettisen järjestelmän ääntämismerkit ja tunnistaa minkälaisina yhdistelminä niitä käytetään. Tämä on vielä sen passiivisen osaamisen tasolla eli osaan ääntää näkemäni sanan, mutta kuulemani sanan kirjoittaminen ei välttämättä täysin onnistu. Tämä tulee kuitenkin treenattua sanastoa opetellessa.

Sanavarastoni on noin sata sanaa, osaan muodostaa yksinkertaisia lauseita ja pystyn kuuntelemaan rauhallisella keskusteluvauhdilla puhuttua kieltä niin, että erotan kaikki sanat ja ymmärrän jo osaamani. Tiedän eron lukusanoja, esineitä ja ihmisiä laskettaessa ja useinmiten osaan taivutella maskuliiniset ja feminiiniset sanat oikeanlaisiksi numeroiden perään.

Seuraava tavoite on opetella ulkoa runsaasti sanoja, kuunnella luettuja tekstejä, joissa on jo paljon vieraita aikamuotoja ja outoja kielenkäyttötilanteita. Aion myös ´saada aktiiviseen osaamiseen kielioppisäännöt, jotka nyt tunnistan passiivisesti. Tämä on alun hitauden jälkeen se nopean edistymisen vaihe.

Ei oppi Ojaa kaada eli kieliä haalien

Tämän syksyn projekti on oppia uusi kieli, iiri. Ihan itsekseen omaan tahtiin ja verkon ilmaisilla materiaaleilla. Aloitin vasta eilen eli kirjoitetaanpa nyt jotain edistymisestä. Materiaalia on verkossa vaikka kuinka, jos osaa etsiä. Rahalla saa jopa videopuheluita ryhmään ja opettajaan, mutta minä haluan oppia ilmaiseksi ja vielä omalla tavallani.

Näyttäisi siltä, että kannattaisi kirjoittaa edetessään omat materiaalit. Laittamalla tähän puolesta tunnista tuntiin päivässä, olisi jo kuukauden aikana vaikka mitä tehtynä.

Olen kuunnellut radiota iiriksi ja vilkaissut iirinkielistä saippuasarjaa. Mutta varsinainen ensimmäinen päämäärä on ollut ymmärtää mitä äänteitä kieleen kuuluu ja miten ne kirjoitetaan. En osaa oppia korvakuulolta, Muistipaikat päässäni ovat jaossa sen mukaan miltä asiat näyttävät paperilla.

Sieltä täältä olen poiminut sanalistoja, numeroita ja ääntämisohjeita, koittanut olla tuskastumatta siihen, että ilmaisessa materiaalissa ei välttämättä ole merkittynä murretta tai foneettinen kirjoitus on pielessä. Onneksi Trinity-collegella on puhesyntetisaattori, jonka kautta voi saada yksittäiset sanat tai tekstin sanottua.

Ai, että miksikö ryhdyin tähän? Koska en osannut jakaa sukulaiskielellään kymrillä kirjoitettua paikannimistöä äänteellisiksi rakenteiksi ja olen ollut jo pitkään kiinnostunut kelttiläisistä kielistä tekemättä asialle mitään. Iirin opetteleminen saattaa auttaa tai estää muiden kelttikielten oppimista sitten myöhemmin, mutta koska se on sentään virallinen kieli jossain ajattelin ottaa sen ensimmäiseksi.

Nuukaillen

Kovin on kuuma aihe tuo syrjäytyminen tällä hetkellä. Toiset puhuvat välittämisestä, toiset rahasta ja kovin harva etsii niitä syrjäytyneitä, joista jokaisella on oma polkunsa, joko rahasta tai rakkaudesta vajautta. Luin muutamia ansiokkaita verkkokirjoituksia ja sanomalehtikolumneja köyhän elämästä. Tuli mieleen kokeilla miten itseltä onnistuisi, onneksi vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti nuukailu. Pidän siis koko lokakuun ajan silmällä miten ja mihin rahat kuluvat ja pärjäänkö kuinka vähällä. Ei tarvitse ostaa vaatteita, kemikaaleja tai taloustarvikkeita, mutta mittaan niiden kulutuksen ja lasken niihin kulutetun rahan. Asumista, sähköä ja tämän tällaisia pitää myös mitata laskennallisen kulutuksen mukaisesti. Tänään kaksi ihmistä söi tukevasti seitsemällä eurolla kaikki päivän ateriat ja tähteitä on ainakin yhden päivän ruoaksi, mahdollisesti kahden. Maitokahvia, ruisleipää, vähän vaaleaa leipää ja itsekerättyjä suppilovahveroita keittona ja spagettikastikkeena jauhelihan kanssa. Lihassa oli kylläkin herkullisuuden leima eli -30% tarra. Tänään ei tarvinnut käydä missään, kummatkin taloudessa tekevät töitä kotona.

Aika on kehä

" Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla."

Kunnon epäilevänä tuomaana en harrasta uskontoja, mutta ei se silti tarkoita, etteikö joissain yksittäisissä kirjoissa tai kohdissa olisi sovellettavaa viisautta. Luen kuin piru myös Raamattua.

Saarnaaja on aina ollut suosikkini, se mies ymmärsi elämää.

Kannatanko terrorismia vai kansalaistottelemattomuutta

Wikileaks on melkein kaikkien puheissa. Suuret maksuyhtiöt ovat vetäneet tukensa siltä, mutta suuret kansanmassat ovat ilmaisseet tukensa sen keulahahmolle. Pienen ryhmän kyseenalainen tukikeino on ddos hyökkäykset suuria maksuyhtiöitä, Ruotsin syyttäjänvirastoa ja sveitsiläistä pankkia kohtaan. Minä en oikeasti osaa valita kantaani. Tekijät tekevät haittaa muille, täysin ulkopuolisille asiakkaille, mutta kyse on selvästä puhtaasta kansalaisliikkeestä. Vai nimettömän ryhmän terrorista?

Minä olen hidas ajattelija ja nyt keksin niin paljon asioita puolesta ja vastaan. Jatkakaa sillävälin hyökkäyksiä, se on ainakin jotain wikileaksin puolustamiseksi.